Arkipyhät tuovat oman lisämausteensa palkanlaskentaan ja työajanseurantaan. Mitä arkipyhät oikeastaan ovat, ja miten niihin liittyvät arkipyhävapaat ja -korvaukset määräytyvät? Entä miten nämä huomioidaan työajanseurannassa? Pureudutaanpa aiheeseen!
Mikä on arkipyhä?
Arkipyhä tarkoittaa työviikon keskellä olevaa pyhä- tai vapaapäivää, joka osuu viralliselle arkipäivälle. Tyypillisiä arkipyhiä ovat esimerkiksi itsenäisyyspäivä tai pitkäperjantai.
Useimmille kuukausipalkkaisille työntekijöille arkipyhät eivät vaikuta palkkaan, vaan ne näyttäytyvät vain palkallisina, ylimääräisinä vapaapäivinä. Tuntipalkkaisilla tilanne puolestaan on monimutkaisempi. Vaikka esimerkiksi kaupan alan tuntipalkkalainen olisi sopinut tekevänsä täyttä viikkoa, vähenee hänen ansaintansa jos kauppa on pyhäpäivän takia keskellä viikkoa kiinni, eikä työvuoroa näin ollen ole.
Arkipyhäkorvaus on olemassa juuri näitä tilanteita varten – niillä korvataan työntekijälle arkipyhästä johtuva, puuttuva työvuoro ja siitä saatava palkka. Arkipyhäkorvausta maksetaan myös työstä, jota tehdään pyhänä; silloin kun “kaikki muut” ovat vapaalla.
Miten arkipyhäkorvaus toimii?
Arkipyhäkorvaukset perustuvat työehtosopimuksiin eli TESeihin – korvauksen ehdot ja määrät vaihtelevat työsuhteessa käytettävän työehtosopimuksen mukaan.
Arkipyhäkorvaus toimii tilanteesta riippuen kahdella eri tavalla:
- Se korvaa tulonmenetyksen silloin kun työntekijä ei tee työtä pyhäpäivästä johtuen
- Se on korvaus, joka maksetaan työntekijälle silloin, kun hän on töissä arkipyhäpäivänä
Silloin, kun työntekijä ei tee töitä arkipyhänä, kompensoi korvaus arkipyhästä johtuvaa ansionmenetystä. Tämä koskee erityisesti tuntipalkkaisia, joiden työaika vähenee arkipyhäviikoilla – esimerkiksi kauppa tai ravintola on kiinni, eikä työtä silloin tehdä lainkaan. Arkipyhäkorvaus maksetaan siis korvauksena siitä, että työnantaja ei tarvitse työntekijän työpanosta kyseisenä päivänä.
Jos kyseessä on taas työ, jota tyypillisesti tarvitaan arkipyhänä, kuten terveydenhuollossa tai vaikkapa tuotantolaitoksissa, on arkipyhäkorvaus normaalin palkan päälle maksettava lisä. Se kompensoi sitä, että työntekijä on töissä muiden nauttiessa arkipyhän mukanaan tuomasta vapaa-ajasta.
Työehtosopimuksissa määritellään arkipyhäkorvauksiin liittyen useimmiten
- Korvauksen saamisen ehdot: tyypillisesti arkipyhäkorvauksen saaminen edellyttää tiettyä työsuhteen kestoa ennen arkipyhää.
- Arkipyhän ympärillä olevien poissaolojen vaikutus: palkalliset poissaolot, kuten vuosiloma, eivät yleensä vaikuta arkipyhäkorvaukseen, mutta palkattomat poissaolot, esimerkiksi arkipyhään päättyvä palkaton vapaa, saattaa vaikuttaa siihen.
- Korvauksen taso: yleensä korvaus kattaa menetetyn työajan, eli on “normaalia tuntipalkkaa” vastaava summa.
- Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan erillinen korvaus, joka on TESistä riippuen usein sunnuntaityökorvauksen mukainen (esimerkiksi 100 % lisä peruspalkan päälle).
Työajanseuranta ja arkipyhät Ottassa
Työajanseurannassa arkipyhät on kirjattava, jotta tiedot kulkevat palkanlaskentaan oikein, ja arkipyhäkorvaukset kohdentuvat täsmällisesti. Arkipyhät siis vaikuttavat yrityksen palkanlaskentaan, ja sitä kautta tietysti työntekijöiden kuukausiansioihin.
Ottassa arkipyhäkorvaukset asetetaan järjestelmään käyttöönoton yhteydessä yrityksen työaikaryhmien mukaisesti. Suomalaiset arkipyhäpäivät ovat järjestelmän taustatiedoissa automaattisesti.
Ottan arkipyhäkorvausten laskentaa kehitetään jatkuvasti. Uusimman, lähiaikoina julkaistavan päivityksen myötä kokonaisuus tulee helpottumaan entisestään: kun asetukset on tehty järjestelmään oikein, ei työntekijän tarvitse tehdä arkipyhänä mitään eri tavoin kuin muutenkaan, vaan Otta kirjaa tiedot taustalle automaattisesti oikein, ja vie ne myös palkalaskentaan, jos tietoja käytetään siellä.
- Jos työntekijä ei tee arkipyhänä töitä, menee palkanlaskentaan tieto, jonka kautta hänelle maksetaan päivän palkan asemesta arkipyhäkorvaus
- Jos työntekijä työskentelee arkipyhänä, järjestelmä kirjaa taustatietoihin TESissä määritetyn sunnuntaikorvauksen.
